Liikkumisesta kansalaistaito -ohjelma
LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO II –hankkeen tutkimustarjouspyynnöstä 11.4.2012 (HILMA) esitetyt lisäkysymykset ja vastaukset.
Liikkumisesta kansalaistaito -ohjelma pyrkii lisäämään lasten ja nuorten hyvinvointia liikkumisen laadun, määrän sekä puitteiden kehittämisellä sekä ravitsemuskasvatuksella. Elämäntapamuutokseen tähtäävässä ohjelmassa pyritään siirtymään ongelmien hoitamisesta ennaltaehkäisyyn. Tavoitteena on luoda uusi pysyvä liikkumisen kulttuuri sekä kasvattaa lapset ja nuoret oikeanlaisiin ravitsemustottumuksiin. Tämä vaatii asenneilmaston muutosta, uusia toimintamalleja ja –tapoja sekä uutta esimerkkiä.
Hankkeen toisessa vaiheessa (ESR 2010-2011) valittuja toimenpiteitä pilotoidaan, niiden vaikuttavuutta ja toimivuutta arviodaan sekä niitä kehitetään Sotkamon kunnan alueella. Toimivista toimenpiteistä muodostuu malli, mitä jatkossa levitetään laajemmalle Kainuuseen ja muualle Suomeen. Pilotoinnista saatujen kokemusten perusteella konseptin hyvät käytännöt voidaan levittää myös Eurooppaan esimerkiksi Living Lab –verkoston (Snowpolis Oy) ja muiden instrumenttien avulla. Kaiken kaikkiaan ohjelman kesto ja vaikutusten seuraaminen kestää arviolta 15 vuotta.
Ohjelma ottaa itse tekijät (lapset ja opettajat, ohjaajat, vanhemmat) yhteistyöhön niin suunnittelu- kuin toteutusvaiheessa (Living lab –ajattelu). Konkreettiset toimijat pääsevät itse luomaan uusia toimintamalleja omista lähtökohdistaan. Yhdistettynä teoriatiedon kanssa tämä luo vahvan pohjan toiminnan laadukkuudelle sekä motivoi toimijoita.
Kaikilla liikkumiseen liittyvillä toimenpiteillä tavoitellaan sitä, että lapsille ja nuorille kehittyy elämän kestävä liikkumismyönteisyys, liikunta-aktiivisuus ja he liikkuvat oman terveytensä kannalta riittävästi. Tavoitteena on luonnollisen liikkumisen lisääntyminen sekä oikeanlaisten ravitsemustottumusten kehittyminen.
Ohjelma luo punaisen langan rakenteet toimijoiden toimintaan

”Liikkumisen punaisen langan” kolme perusasiaa ovat liikkumisen laatu, määrä sekä puitteet kunkin ikäisenä. Keskeisenä tekijöinä ovat lapsen ja nuoren kokemukset liikkumisestaan. Tähän taas ovat vahvasti yhteydessä opettajat ja ohjaajat, lasten ja nuorten vanhemmat sekä liikkumisympäristöt. Tärkeiden, lasten ja nuorten lähellä olevien ihmisten suhtautuminen ja asennoituminen liikkumista kohtaan sekä heidän oman esimerkkinsä vaikutus sekä oma toimintansa ovat ratkaisevassa asemassa. Hankkeen toimenpiteitä ajatellen tätä joukkoa on pidettävä kohderyhmänä. Hyödynsaajaryhmänä ovat lapset ja nuoret.
Jokainen nuori löytää oman liikkumisensa mallin langan yläpäästä. Ohjelmassa luodaan väyliä myös niille, jotka eivät siirry kilpaurheiluun (terveysliikunta, talkootoiminta, ohjaajat, valmentajat, seuratyöntekijät, tuomarit…). Hankkeen meneillään oleva vaihe keskittyy pääasiassa lapsen matkaan yläkouluun saakka.
Toimintaperiaate
Tavoitteena luoda lapselle ja nuorelle sellainen psyykkinen ja fyysinen ympäristö, että hän kasvaa kiinni liikkumiseen ja oikeanlaisiin ravitsemustottumuksiin

Sisällöllinen tieto pohjautuu käsitteille aktiivisuus, itseohjautuvuus, poikkiliikunnallisuus, koettu pätevyys, sosiaalisuus, motoriset taidot, ravitsemuskasvatus.
Ohjelman suunnitteluun ja toimenpiteisiin sitoutuneet:
Sotkamon kunta: päiväkotien ja perhepäivähoidon, alakoulujen, yläkoulun, lukion ja urheilulukion sekä liikunta- ja nuorisotoimen toiminnan kehittäminen.
Kainuun maakunta: Sotkamon lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon kehittäminen.
Sotkamon Jymy, Sotkamon Kiekko: kolmannen sektorin toimija suunnitelman valmistelussa ja varsinaisen toiminnan toteutuksessa.
Kajaanin ammattikorkeakoulu: Yhteistyön kehittäminen oppilaitoksen opintojen yhdistämisestä hankkeeseen soveltuvin osin.
Sotkamon seurakunta
Liikkuva koulu -hanke: Toteuttaa hankkeen toimenpiteitä neljällä koululla
Terveempi Pohjois-Suomi –hanke: Yhteistyö STM:n osarahoittaman hankkeen kanssa niiltä osin mikä on soveltuvaa.
LIKE -hanke: Kolmannen sektorin kehitystyö
Snowpolis Oy: Hankkeen hallinnoija, joka osallistuu myös suunnitelman tekemiseen.
Jyväskylän sekä Itä-Suomen yliopistot: Tutkimuksen osuus Liikkumisesta kansalaistaito –hankkeessa
Tutkimuksen koordinoija: Prof. Jarmo Liukkonen, Liikuntapedagogiikka, JY, Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta
Tutkimusryhmä (alustava): LitT, yliassistentti Arja Sääkslahti, Liikuntapedagogiikka, JY Prof. Esko Mälkiä, Fysioterapia, JY LitT, psykologi, lehtori Timo Jaakkola, Liikuntapedagogiikka, JY LitT, lehtori Markus Soini, Liikuntapedagogiikka, JY Prof. Urho Kujala, Liikuntalääketiede, JY Prof. Vesa Linnamo, Liikuntabiologia, JY Prof. Antti Mero, Liikuntafysiologia, JY Prof. Ari Heinonen, Fysioterapia, JY LitT Anneli Pönkkö, lehtori, Oulun yliopisto, Kajaanin opettajankoulutusyksikkö Prof. Kaisa Poutanen, VTT ja Kuopion yliopisto, Elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkimuskeskus
Tutkimusryhmän kansainväliset jäsenet: Stuart Biddle, Professor of Exercise and Sport Psychology in the School of Sport & Exercise Sciences, Loughborough University, UK Nanette Mutrie, Professor of Exercise and Sport Psychology, University of Strathclyde, Scotland & Visiting Professor, Medical Research Council’s Social and Public Health Sciences Unit in Glasgow James Sallis, Professor of Psychology, San Diego State University & Director of Active Living Research Mark Tremblay, Director of Healthy Active Living and Obesity Research (HALO) at the Children’s Hospital of Eastern Ontario Research Institute & Professor of Pediatrics in the Faculty of Medicine, University of Ottawa
Tutkimuksen vaiheet
1. Hankkeen tieteellinen aloitusseminaari 08/2009 2. Tutkijaryhmän sitouttaminen hankkeeseen 05 – 12/2009 3. Seurantatutkimuksen alkumittausten toteuttaminen 10 – 12/2009 4. Interventioiden suunnittelu 01 – /2010 5. Randomisoitujen, kontrolloitujen interventioiden toteutus 09/2010 alkaen 6. Pitkittäisseurantadatan kerääminen vuosittain 7. Kansainvälinen kongressi (rahoitus OKM:ltä) 04/2011 8. Tutkimusraporttien ja kansainvälisten julkaisujen tuottaminen 2011 alkaen
|